Dokumentissa seurataan belgialaisen muotisuunnittelijan Raf Simonsin elämänsä ensimmäistä Haute Couture malliston suunnittelua sen jälkeen kun hänet nimitettiin Diorin uudeksi luovaksi johtajaksi keväällä 2012. Hän on aikaisemmin siis suunnitellut ainoastaan Ready-to-Wear mallistoja ja vaikka olen jo kirjoittanut Haute Couturesta aikaisemmassa blogissani, niin kertaan vielä pikaisesti, että mitä eroa näillä kahdella on. Toisessa suunnitellaan sarjatuotannoksi tarkoitettuja valmisvaatteita ja toisessa luodaan muotiluomuksia (pääosin) yksityiskäyttöön ja koko asu tehdään käsin.
Se mikä tekee tästä dokumentista virkistävän, että katsojan ei tarvitse olla muotitietäjä nauttiakseen elokuvasta. Pitkin elokuvaa kuullaan kertojan äänen toimesta itse Mr. Diorin (joka henkilökunnan mukaan kummittelee ateljeessa) mietteitä ja olo on kuin kärpäsenä katossa eikä yhteentörmäyksiltäkään vältytä, kyseessä kun on uudet toimintatavat ja aikaa vain 8 viikkoa sen normaalisti 4-6 kuukauden sijaan. Hyvänä esimerkkinä kohta, jossa toinen premièreista (ateljeen johtajatar) joutui matkustamaan kesken kaiken New Yorkiin asiakkaan luokse, koska asiakas ei ollut tyytyväinen ostamansa Diorin asun istuvuuteen. No tätähän oli uuden johtajan Rafin (joka ei ole kohdannut aikaisemmin tällaista) vaikea hyväksyä, mutta fakta on vain se, että raha on se, joka mahdollistaa Haute Couturen pyörittämisen ja lainatakseni premièrin sanoja: "Kun on kyse asiakkaasta, joka ostaa joka kausi yli 350.000€:lla, niin hänen luokse matkustetaan samantien, jos hän ei ole tyytyväinen johonkin."
Mä en tämän enempää rupea kertomaan elokuvasta, jos joku haluaa sen ehkä nähdäkin, mutta suosittelen ja mainitsen vielä sen, että tämän elokuvan ohjaaja (Frédéric Tcheng) on ollut tekemässä myös loistavia Diana Vreeland ja Valentino dokumentteja. Seuraavaksi listallani on sitten vähän erilaiseen maailmaan sijoittuva Kurtista kertova dokumentti Cobain: Montage of Heck.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti